En ollut koskaan käynyt Pietarin Kasvitieteellisessä puutarhassa ja vaikeaksi vierailu tänäänkin
osoittautui: ilman karttaa ja selkeää käsitystä sijainnista menin ensin väärälle metroasemalle, kyselin ja sain viisi erilaista, mutta yhtä epämääräistä ja hyvin ystävällistä neuvoa. En halunnut luovuttaa ja löytyihän se puutarha lopulta.
Ainakin talvella kasvihuoneissa voi vierailla vain oppaan kanssa ja kierrosta odotellessa kului lisää aikaa, kokopäiväretki siis. Löytyi kuitenkin työntekijöiden lounaskuppila ja tilasin meksikolaisen quesadillan ja Narzan-kivennäisvettä. Ikisuosikkia Borzomia ei tästä kuppilasta löytynyt.
Opas oli asiantunteva, monisanainen ja piti ryhmänsä tomerasti hyvässä järjestyksessä. Pyhän Yrjön musta-oranssilla nauhalla merkityt lääkekasvit auttoivat sodan aikana kaupunkilaisten ja sotilaiden hoidossa, sankareita nekin.
Kierros oli kiinnostava, mutta oikeastaan haluaisin nähdä kesällä ulkopuutarhan pionien ja ruusujen kukkivan. Tai ehkä jonkin harvinaisen kaktuksen kukinnan, mutta nämä yölliset kierrokset ilmoitetaan lehdessä ihan erikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti