Oma blogiluettelo

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kahviloiden ystävän kaupunki



Hyvän kahvin vuoksi ei tarvitse lähteä Brasiliaan vaan riittää Länsi-Ukrainan  suurin kaupunki,  yli 4000 leijonapatsaan Lviv. Unescon maailmanperintökohde ja mitä kaikkea,  yhden sunnuntaipäivän kokemuksen perusteella kiinnostava kaupunki.

Lviv on kahvinystävän paratiisi. Ja tänä viikonloppuna vielä Kahvi-festarit keskellä kaupunkia. Täällä voi maistella, keskustella, ostaa erilaisia kahvilaatuja, hifistellä uusia laitteita, ihastella leivonnaisten määrää. Edes sateinen sää ei latistanut tunnelmaa.




Ensimmäinen päivä Lvivissä ja hyvää kahvia, viihtyisiä kahviloita ja ihmettelevää kuljeskelua: renesanssiajan kirkkoja, hienoja rakennuksia, sunnuntaista tunnelmaa, vähän turistin näköisiä kanssakulkijoita ja ihan harvinaisen hyvää palvelua turisti-infossa. Täällä ei olla vielä väsytty vierailijoihin.

Illalla ei enää jaksa lähteä ulos, sade ropisee kodikkaasti ikkunaan ja sisäpihalla on jo lähes pimeä. Vielä keittiössä tarkenee, mutta mukava jos lämmityskausi tässä kerrostalossa alkaa ennen oikein viileitä säitä.





sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Miksi Viipuriin?




Minusta tuli yllättäen Viipurin ystävä. Ilman karjalaisia juuria, ihan pelkästä mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta. Ja syitä on monenlaisia:

- jos on valmis viisumi, Viipuriin pääsee nopeasti ilman isompaa ennakointia. Viikonloppuisin hotellien ja asuntojen hinnat ovat yllättävän korkealla ainakin kesällä, mutta sesongin ulkopuolella varsin kohtuullisia.

- kaupunki on rauhallinen, ja se on hyvä. Jos tulee kaipuu suurempaan kaupunkiin, Lastotska-juna vie Pietariin nopeasti ja mukavasti. Pääsee toki myös bussilla helposti.

- Viipuri on kävelijän kaupunki, kaikki on lähellä ja autoilijat kunnioittavat suojateitä.

- varsinaisia nähtävyyksiä on vähän - linna, Alvar Aallon suunnittelema kirjasto, taidemuseo - ja niinpä ei ole mitään kiirettä ehtiä nähdä paljon, voi ihan oikeasti vain katsella ympärilleen, tutkia rakennuksia ja ihmisiä.

Uno Ullbergin suunnittelema taidemuseo 1930 

- en väsy talojen katseluun. Ihan koko skaala keskiajalta 1900-luvun alun jugendiin, jopa hrustevkat - kaikki kertovat omasta ajastaan. Tänne ei ehtinyt vimma purkaa vanhaa ja rakentaa uutta ja ehompaa.



Tyypillinen hrustsovka - näitäkin riittää


-  mielikahvilaa tai - ravintolaa en ole löytänyt vielä. Siinä jo syy uuteen matkaan. 

Pihkovan kautta kotiin





Viikossa ehtii paljon kunhan pakkaa tavaransa melkein joka aamu: Pietari, Pihkova, Petseri, Tarto ja Tallinna. Rengasmatka ilman suurempia suunnitelmia, melko kevyellä ja pienellä matkatavaroiden määrällä vaikka vielä kevyempään kantamukseen haluan päästä. Vain ihan välttämätön ja siihen on vielä matkaa.

Pietari  on niin tuttu, että elämysten ahmisen voi jättää ja kuljeskella, katsella ja antaa päivän viedä. Nähtävyyksiä olen katsonut moneen kertaan, monessa seurassa ja aina innostuneena, mutta Iisakin kirkko ja Eremitaasi eivät parhaaseen turistisesongin aikaan houkuttele. No, jos sataa ja palelee, Venäläisen taiteen museo tai Erarta, tosin myös kiva kirjakauppa ja kahvila ovat aina hyviä vaihtoehtoja.

Nyt paistoi aurinko ja kävely riitti huviksi - kohdalle osunut Stroganovin palatsi Nevskillä  oli ainoa oikea turistin virallinen kohde. Taas on nähty yksi kiinnostavista palatseista.

Vitebskin asemasali


Jo kotona rekisteröidyin RZD:n eli Venäjän rautateiden sivuille ja ostin netissä junalipun Pietarista Pihkovaan.  Odottelua Vitebskin kauniilla rautatieasemalla, hieman jännitti mutta lippu kelpasi, matka kesti  vähän yli neljä tuntia ja jo pimeässä illassa etsimään Pokrovskiy-hotellia.

Hotelli oli koko matkan hienoin ja olin hieman varsinaisen kohderyhmän ulkopuolella - venäläisiä pareja ja muutama lapsiperhe,  innokkaita spa-osaston käyttäjiä,  raskaan runsas aamiaisbuffet oli suunnattu aamu-uimareille- ja saunojille energiatankkaukseen.


Pihkova on kirkkojen ja luostareiden kaupunki. Rauhallista venäläistä provinssia, tutunoloisia mummoja, paljon nuoria perheitä,  vesilätäköitä, hyvää kantarellijuliennea ja taksi Petseriin - mukavuus voitti ja 16 euroa vähän alle tunnin matkasta tuntui kohtuuhinnalta. Ihan virallinen taksi ei varmasti ollut, vaan tutuntuttava jolla oli sunnuntaiaamuna aikaa heittää keikka, mutta kun vastaanottovirkailija järjesti matkan, ei tuntunut huonolta vaihtoehdolta.  Win-win-tilanne mielestäni.



Petserin luostari on kuin Hannu ja Kerttu-sadusta. Värikästä ja somaa. Päivällä Petserissä on paljon kävijöitä, mutta ilta on rauhallinen ja luostarin kellot kuuluivat Pilgrim`s Way-majapaikkaan. Huonekin oli kaunis kuin karamelli, mutta ahdas kahdelle matkalaukulle. Yksi yö ja taas bussiasemalle tutun  lätäkköisiä katuja.


Bussi Tarttoon oli näppärä, rajanylitys helppo ja vielä yksi uusi kaupunki. Tallinna ei ole suosikkini, mutta Tartto oli tunnelmaltaan mukava. Ja asunto oli kuin kaikkien unelmien toteutuma, muutama ihan pieni harmi ei haitannut.



Tallinnaan Lux Express-bussilla. Matkan varrella oli paljon päällystystöitä, mutta sujuvaa silti. Tallinnassa hermostun helposti, en tosin vielä yhdessä päivässä, mutta Ms Finlandia seuraavana aamuna tuntui sopivalta hetkeltä jättää Tallinna.


sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Kirjakerho ja Viipuri

Talvella kuuntelin radion Kirjakerho-ohjelmaa  Anna Kortelaisen kaksi Viiipuria ja välittömästi ajattelin, että sellainen tunnelma on koettava, ohjelma oli niin kiehtova. Viipurin menneisyys, ajan kerrostumat, Kortelaisen oma suhde kaupunkiin, kirjailijan tapa kehitellä fiktiivisen tarinan henkilöitä - olipa jälleen hieno radio-ohjelma. Siis matkaan etsimään Viipurin henkeä ja Lallukan talonkin haluan nähdä ja arvailla missä sijaitsee sen kirjailijaresidenssi.

Tuttu juna, mutta nyt jo Viipurissa pois, ihan uutta ja jännittävää. Huone kaupungin parhaassa hotellissa sillä olin varautunut heinäkuun helteeseen ja hikinen yö ilman ilmastointia ei houkutellut. No, helteestä ei pelkoa ja kova tuuli tuntui Salakkalahdellakin. Koleaa ja pilvistä, mutta Viipuri oli käynnin arvoinen.


Kaksi yötä ja yksi kokonainen päivä.  Nyt Torkkelinpuiston tuoksuvat syreenit ja suuret lehmukset, vanhan kaupungin kaunis rosoisuus, Hirvi-patsas, Eremitaasin sivumuseo, kivat kuppilat, hyvä ruoka ja erityisesti hienot rakennukset riittävät jo uuden matkan aiheeksi. Näkemättä jäi tällä kertaa Aallon kirjasto  sillä joka kuukauden viimeinen päivä se on suljettu siivousta varten ja lauantaina taas avoinna vain opastetuille ryhmille. Ja ne ihanat pellavalakanat Moskovskij Prospektin myymälässä - oli liian vaikeaa valita väri ja vähän harmittaa. Lallukan talokin löytyi helposti ja kyllä, siellä kelpaisi kirjoittaa.

Espilä-ravintola oli kerran koettava, Stariy gorod-nimisessä pienessä ravintolassa ei ollut muita turisteja, ei edes juuri muita asiakkaita, mutta lammaskhinkaleita sai todella odottaa, Nika-kahvilassa keitettyä kieltä piparjuurikastikeessa matkaseuralaiselle, etikassa marinoituja sieniä ja sienillä täytetty lettu, varsin mainiota ruokaa. Kaupasta pussillinen makeita suklaakonvehteja ja hyvällä mielellä junalla Lahteen.


torstai 22. kesäkuuta 2017

Kronstadt

Ajattelin, että Kronstadtiin on hankala mennä. Ihan sujuvasti sinne kuitenkin löysi.

Chernaja Retska-metroasemalla pois. Ensin oli kuvattava Pushkin-patsas ja muisteltava romanttista kaksintaistelua runoilijan ja ranskalaisen luutnantin välillä. Kauan sitten Pushkinin kotimuseon venäläinen opasrouva sai ryhmälleen helposti kyyneleet silmiin runoilijan viimeisten päivien traagisilla käänteillä. Rouvan draamantaju oli loistava ja kuuntelija tempautui tarinan käänteisiin - oli tietysti kaunis Natalia-vaimo, rakkautta, hovijuoruja, velkoja, verta ja kuolemaa. Kaikki ikiaikaiset ainekset hyvään tarinaan.



Marshrutka 405 löytyi melko helposti metroaseman kulmalta. Tosin mahdollisia kulmia oli useita, marsrutkoja odotteli vähän joka kadunkulmassa ja pari kertaa kyselin neuvoa. Marshrutka on  reittitaksi joka lähtee määränpäähän kunhan kaikki istuimet ovat varattuja. Helppoa, nopeaa ja sujuvaa. Matka taittui 40 minuutissa ja oli kiinnostavaa nähdä uusi kehätie saarelle.

Kronstadtissa oli aurinkoista,viileää, keväisen heleää ja rauhallista. Lounas Iso kilpikonna-ravintolassa erittäin hyvä, kauan odotettu käynti Nikolain laivastokatedraalissa pienoinen pettymys - kirkko oli toki kaunis, mutta liian kiiltävä. Jotenkin liian vaalea ja lähes uudenoloinen. No, vaikea on yltää niin kauniin nimen herättämiin odotuksiin.







keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Pietarin kaunis kevät

Tuttu Allegro-juna Pietariin. Muutama keväinen päivä edessä.  Täällä kevät on edennyt jo pitkälle vaikka onkin myöhässä.



Airbnb-asunto on ihan uusilla kulmilla. Ratikka on ehdoton suosikkini ja numero 40 oli nyt juuri sopiva. Ratikoissa on monta hyvää puolta: ne ovat harvoin täynnä, vauhti on sopivasti hidas joten ehtii hyvin katsella ympärilleen ja sitten ovat kiinnostavat rahastajarouvat!

Rahastajarouvan hymy oli loistava, metallihampaat hohtivat ja aikaa riitti sekä rahastukseen että kansalaiskasvatukseen.

Humalainen matkustaja ei arvostanut neuvoja vaan sanoi osaavansa hoitaa omat asiansa ja hoipperehti pois. Seuraava välikohtaus tuli pian - joku oli jättänyt ratikkaan kassin. En tiedä olinko ainoa joka harkitsi ratikan evakuointia ja poliisin kutsumista paikalle. Rahastajarouvalle taisi olla jokapäiväinen harmi , heilutteli kassia ihan huolimattomasti ja taas oli aihetta hieman paheksua ihmisten hajamielisyyttä.

Ensimmäinen ilta kului Kasvitieteellisessä puutarhassa. Kirsikoiden kaunein kukinta oli ohi, magno
lia kukki vielä hienosti. Kevään kaunis vihreys riitti virkistämään  talvesta nuutunutta mieltä.


lauantai 25. helmikuuta 2017

Miljoona mantelipuuta

Tänään luin lehteä ja opin, että Mallorcan saarella on miljoona mantelipuuta ja ne kukkivat juuri nyt, makeamanteli valkoisena ja karvasmanteli suloisena vaaleanpunaisena kukkapilvenä.

Ja onhan täällä paljon muutakin kaunista. Alkutalvi on hiljaista aikaa.



Ilma saattaa ajoittain olla viileä, asunto taas on varmasti viileä. Harkinnan jälkeen kävelin El Corte Inglés-tavarataloon ja ostin lämpöpeitteen. Asiallinen ostos.



Mutta tämä on paras aika patikoida. Bussiyhteydet eri puolille saarta ovat hyvät ja polunpään löytää helposti.