Oma blogiluettelo

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Pihkovan kautta kotiin





Viikossa ehtii paljon kunhan pakkaa tavaransa melkein joka aamu: Pietari, Pihkova, Petseri, Tarto ja Tallinna. Rengasmatka ilman suurempia suunnitelmia, melko kevyellä ja pienellä matkatavaroiden määrällä vaikka vielä kevyempään kantamukseen haluan päästä. Vain ihan välttämätön ja siihen on vielä matkaa.

Pietari  on niin tuttu, että elämysten ahmisen voi jättää ja kuljeskella, katsella ja antaa päivän viedä. Nähtävyyksiä olen katsonut moneen kertaan, monessa seurassa ja aina innostuneena, mutta Iisakin kirkko ja Eremitaasi eivät parhaaseen turistisesongin aikaan houkuttele. No, jos sataa ja palelee, Venäläisen taiteen museo tai Erarta, tosin myös kiva kirjakauppa ja kahvila ovat aina hyviä vaihtoehtoja.

Nyt paistoi aurinko ja kävely riitti huviksi - kohdalle osunut Stroganovin palatsi Nevskillä  oli ainoa oikea turistin virallinen kohde. Taas on nähty yksi kiinnostavista palatseista.

Vitebskin asemasali


Jo kotona rekisteröidyin RZD:n eli Venäjän rautateiden sivuille ja ostin netissä junalipun Pietarista Pihkovaan.  Odottelua Vitebskin kauniilla rautatieasemalla, hieman jännitti mutta lippu kelpasi, matka kesti  vähän yli neljä tuntia ja jo pimeässä illassa etsimään Pokrovskiy-hotellia.

Hotelli oli koko matkan hienoin ja olin hieman varsinaisen kohderyhmän ulkopuolella - venäläisiä pareja ja muutama lapsiperhe,  innokkaita spa-osaston käyttäjiä,  raskaan runsas aamiaisbuffet oli suunnattu aamu-uimareille- ja saunojille energiatankkaukseen.


Pihkova on kirkkojen ja luostareiden kaupunki. Rauhallista venäläistä provinssia, tutunoloisia mummoja, paljon nuoria perheitä,  vesilätäköitä, hyvää kantarellijuliennea ja taksi Petseriin - mukavuus voitti ja 16 euroa vähän alle tunnin matkasta tuntui kohtuuhinnalta. Ihan virallinen taksi ei varmasti ollut, vaan tutuntuttava jolla oli sunnuntaiaamuna aikaa heittää keikka, mutta kun vastaanottovirkailija järjesti matkan, ei tuntunut huonolta vaihtoehdolta.  Win-win-tilanne mielestäni.



Petserin luostari on kuin Hannu ja Kerttu-sadusta. Värikästä ja somaa. Päivällä Petserissä on paljon kävijöitä, mutta ilta on rauhallinen ja luostarin kellot kuuluivat Pilgrim`s Way-majapaikkaan. Huonekin oli kaunis kuin karamelli, mutta ahdas kahdelle matkalaukulle. Yksi yö ja taas bussiasemalle tutun  lätäkköisiä katuja.


Bussi Tarttoon oli näppärä, rajanylitys helppo ja vielä yksi uusi kaupunki. Tallinna ei ole suosikkini, mutta Tartto oli tunnelmaltaan mukava. Ja asunto oli kuin kaikkien unelmien toteutuma, muutama ihan pieni harmi ei haitannut.



Tallinnaan Lux Express-bussilla. Matkan varrella oli paljon päällystystöitä, mutta sujuvaa silti. Tallinnassa hermostun helposti, en tosin vielä yhdessä päivässä, mutta Ms Finlandia seuraavana aamuna tuntui sopivalta hetkeltä jättää Tallinna.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti