Santo Domingon kuumuus välillä jo rasittaa. Ja silloin voi tutkia bussiyhtiöitä ja reittejä saaren muihin osiin. Valinnan varaa on jonkin verran.
Expreso Bávaro-asemalle on hyvä tullä ajoissa sillä lippua ei voi varata etukäteen. Bussiaseman tehokkaasti ilmastoitu odotussali täyttyy vähitellen ja matkaan päästään lähes aikataulussa.
So far,so good.
Vaan sitten alkaa ensimmäinen elokuva: Caceria 4 - suomeksi suunnilleen Teurastus jatko-osa 4. Nimi kertoo elokuvasta ihan kaiken. Auringon takia bussin ikkunat on peitetty verhoilla, maisemia ei näe ja on vaikea välttyä elokuvatarjonnalta.
Ei tarvita espanjan kielen taitoa, vuorosanoja on harvakseltaan. Vaikea kuvitella jatko-osaa, sillä hengissä säilyneitä ei ole montaa. Harkitsen reklamaatiota ja ajattelen ehdottaa sellaista mukavaa romanttista komediaa. Tai edes komediaa. Tai ihan mitä muuta vain.
Nousen bussista El Cortecito-pysäkillä. Kuljettajan apumies kailottaa pysäkin kuuluvasti kuten pyysinkin.
Ranta on kuin matkaesitteessä ja reklamaation vaatima pieni vaivannäkö ei enää tunnu yhtä tähdelliseltä, Nössö mielenlaatu tai hehkuva aurinko taltuttaa närkästyksen. Ja vähän mietityttää myös se, että vierustoverit iloisesti nauroivat minun kauhistukselleni. No, mukavuusalue ylittyi ja se kai on yksi matkailun anti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti