Syysmatka ilman tarkempaa suunnitelmaa.
Muutama päivä Pietarissa Konstantin Zaslonov-kadulla. Rappukäytävä on rähjäinen, mutta näihin on jo tottunut. Ovi on mielestäni tämän kerroksen kaunein, sellainen haalea sininen, lukko tosin hieman konstikas ja se on varsin harmillinen pienen epävarmuuden aiheuttaja.
Olen aina ajatellut ja jokaiselle tuttavalle vakuuttanut, että Pietarissa lämmitetään, patterit hohkaavat lämpöä ja välillä on talvella avattava ikkuna vaikka energiasäästäjän sieluun sattuu. Syyskuu vaihtuu pian lokakuuksi, mutta vielä odotellaan lämmityskauden alkua. Ilmoitus arvoisille asukkaille-kylttejä näkee, mutta ei sitten ole ollut kiirettä lisätä kaupunkilaisille lämpöä.
Syysmyrsky yöllä herätti, peltikaton kumina ja kummallinen mäiske ulkoseinään piti hereillä. Vaan aamu koitti ja katto kesti tämänkin myrskyn.
Kaksi tärkeää asiaa olen jo ehtinyt hoitaa. Kumpikin vaati reippautta, mutta lopputulema on hyvä.
Hankin Beelinen puhelinkortin läheisestä kauppakeskuksesta. hoitui helposti ja olen tyytyväinen. Passin osasin ottaa mukaan sillä muuten liittymää ei voi avata.
Moskovskij-rautatieasemalta ostin junaliput Novgorodiin. Ohitin turisteille tarkoitetun palvelupisteen ja yritys-erehdys-menetelmällä löytyi oikea luukku. Passi virkailijarouvalle ja taas tuttu huokaus - ymmärrän että vieraita kirjaimia joutuu tavaamaan ja lipun naputtelu on työläämpää. Kallista junamatkustus ei ole: kolme tuntia ja noin kahdeksan euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti