Oma blogiluettelo

torstai 17. syyskuuta 2015

Matisse, Monet, Manet - mitä näitä vielä on

Aamukahvilla. Tässä talossa on todella hiljaista. Taivas on pilvessä, kalastajat jo sillalla, sama naapuri ulkoiluttamassa valkoista terrieriään.

Nyt on mietittävä  kevyempi päiväohjelma, sillä eilinen kävely oli lähes liikaa. Pionerskaya 50 on hieman huonojen julkisten yhteyksien varrella ja koko päivän kävelyn jälkeen matka iltasella lähimmältä metroasemalta kotiin tuntuu pitkältä. Ehkä naapurit eivät käytä metroa vaan lähtevät töihin audi-bemari-lexus-autoillaan.

Valinnan varaa kaupungissa on jokaiselle päivälle ja ahneus iskee helposti, lasken jäljellä olevia päiviä ja jo nyt tiedän, että Katutaiteen museo ja syksyinen Puutarhanäyttely jäävät näkemättä, samoin Oranienbaum. Ei ehdi vaikka haluaisi.

Eilen kävin Pääesikunnan rakennukseen avatussa taidemuseossa. Museo on vielä keskeneräinen, opasteita kaipasi lisää sillä käveltävää riitti eikä yhtään ylimääräistä käytävää halunnut kiertää. Lopulta oli niin väsynyt, että salillinen Picasson,Kandinskyn Gauguinin tai Matissen tauluja, muutama Monet tai Manet - who cares.



Upea museo aiheutti taideähkyn, silkan uupumuksen ja nälän. Pihistä tai panosta-asteikolla valinta osui panostukseen ja suuntasimme Kazanin tuomiokirkon takana olevaan Mamaliga-ravintolaan. Ruoka oli hyvää, pullo italialaista viiniä kallis, lasku silti noin puolet Suomen hinnasta.

Kazanin tuomiokirkossa on joka ilta kuudelta jumalanpalvelus. Pidän sen tunnelmasta: kirkkokuoro ylhäällä lehterillä,  kaupunkilaiset käväisevät ehkä vain hetkeksi, joku juttelee hiljakseen ystävän kanssa, toinen rauhoittuu ja levähtää yksin. Kirkossa voi kuljeskella hiljakseen ja pois voi lähteä kun haluaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti