Pelkään kovasti kadottaneeni, ehkä lopullisesti ohittaneeni kirjojen ahmisen lahjan ja iän - tiedättehän, repullinen kirjoja viikossa. Mukavan pinon olen kuitenkin taas kasannut odottamaan mahdollista otollista hetkeä.
Nykyisin lueskelen, selailen ja innostuessani jopa luen kirjan. Jotkut kirjat kiltisti odottavat, ovat seurana ja palaavat kirjastoon enkä tunne tuskaa tai huonoa omatuntoa.
Kiinnostus ohjaa huomiota ja siksi kirjastosta löytyy helposti luettavaa uusvanhan harrastukseni tiimoilta. Tällä kertaa Hannu Mäkelän Venäjää aikuisille - Lyhyt oppimäärä.
Hannu Mäkelä on mukavanoloinen, kovasti suomalaisen näköinen, venäjän kieltä taitava, sympaattinen kirjailija. Onnellinen mies jolla on venäläinen vaimo.
Mäkelä kuvaa tuttuja paikkoja, kertoilee kummallisia ja joskus surullisia sattumuksia, on lempeä ja huumorintajuinen tarkkailija.
Vaan koskettava on Mäkelän tapa puhua venäläisestä vaimostaan.Kauniimmin ei kumppanistaan voi kertoa, arkisia asioita, arvostavia ja jollain tapaa suloisia huomioita.
Ehkä aviopuolisoksi hioutuu, ikä ja kokemukset opettavat, epäonnisista yrityksistä viisastuu.
Vai olisiko selitys onnelliselle olotilalle välimatka? Allegro kuljettaa Pietariin vaimon luo, mutta arkea voi elää Suomessa.Vai löytyykö selitys vielä helpommin: yhteistä matkaa Pietari- Helsinki välillä kulkien on vasta onnellisen vähän.
Niin tai näin, arki erottaa ja eron aiheuttamaa kaipausta lääkitsee vaimon valmistama, kylmässä eteisessä tekeytyvä borsh-keitto ja sen hieman hapan tuoksu.Keitto vain paranee vanhetessa ja kun se loppuu, on kaiketi varattava matkalippu Allegroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti