Lähes kaksi tuntia bussissa, sade vain yltyi, mutta matka Tarifaan sujui mukavasti.
Tarifan tuuliset rannat houkuttelevat surffaajia, mutta minua kiinnosti vanha kaupunki, linnoitus ja ennen kaikkea meri - Afrikan rannikko oli paljon lähempänä kuin olin kuvitellut, lauttayhteys Tangeriin kuin Helsingistä Tallinnaan ja Välimeri vaihtuu Atlantiksi, aavaksi rannattomaksi
maisemaksi. Hiekkarannat olivat vielä tyhjiä, kesän sesonki vasta alkamassa. Sopiva hetki käydä ja nauttia rauhallisesta tunnelmasta.
Surffarit ovat rentoa nuorta väkeä ja pienet liikkeet täynnä surffausvälineitä, urheiluvaatteita ja etnoliikkeitä. Tarifassa iski houkutus ryhtyä myöhäishipiksi tai ainakin elämäntapa-surffariksi ilman surffilautaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti