Pyykkiä pestävänä, kreikkalaiset aakkoset ihan puolitiessä, kämppäkin jo ehtinyt mukavasti asutun näköiseksi, ulkona puuskainen ja kova tuuli. Mutta hei, sentään Ateena, eurooppalaisen sivistyksen kehto. Tosin täällä olen Ateenan kulahtaneella puolella.
Aamu kului kaikenlaisissa puuhissa, lounas Rozalia-tavernassa lähistöllä. Ja taas harmitti, että ei osaa niitä helkkarin aakkosia, muusta kielitaidosta puhumattakaan. Rozalia on vanha ja traditionaalinen taverna ja asiakaskunta paikallisia, jotka tiesivät enemmän kuin kielitaidoton kävijä. Enpä sitten osannut pyytää nähtäväksi alkupalatarjotinta, ja mitä muuta jäikään maistamatta. Mutta sentään hyvää salaattia, lampaankyljyksiä ja talon punaviiniä pienessä metallikannussa.
Matkakumppani oli iltapäivällä varattuna muihin juttuihin, joten kartta käteen ja ulos.
Ateena on miljoonakaupunki ja sen huomaa nopeasti. Minä olen kävelijä, vain kävelemällä paljon hahmotan uuden ympäristön. Täällä katukilvet ovat hienosti paikoillaan ja teksti on ystävällisesti myös latinalaisin kirjaimin. Mutta nyt on tyydyttävä katselemaan nurkkakunta kerralla, tätä kaupunkia ei helposti kävelyvauhtia valloita.
Pienoiset bysanttilaiskirkot ovat jääneet kasvavan kaupungin jalkoihin, uusien ja vähemmän hienostuneiden rakennusten keskelle. Vilkas liikenne, ihmisvirta, kaikki kaupungin äänet - elävä nykyisyys ja kaiken hyörinän keskellä kaunis palanen menneisyyttä. Sellaisen Ateenan tänään löysin.
Aamu kului kaikenlaisissa puuhissa, lounas Rozalia-tavernassa lähistöllä. Ja taas harmitti, että ei osaa niitä helkkarin aakkosia, muusta kielitaidosta puhumattakaan. Rozalia on vanha ja traditionaalinen taverna ja asiakaskunta paikallisia, jotka tiesivät enemmän kuin kielitaidoton kävijä. Enpä sitten osannut pyytää nähtäväksi alkupalatarjotinta, ja mitä muuta jäikään maistamatta. Mutta sentään hyvää salaattia, lampaankyljyksiä ja talon punaviiniä pienessä metallikannussa.
Matkakumppani oli iltapäivällä varattuna muihin juttuihin, joten kartta käteen ja ulos.
Ateena on miljoonakaupunki ja sen huomaa nopeasti. Minä olen kävelijä, vain kävelemällä paljon hahmotan uuden ympäristön. Täällä katukilvet ovat hienosti paikoillaan ja teksti on ystävällisesti myös latinalaisin kirjaimin. Mutta nyt on tyydyttävä katselemaan nurkkakunta kerralla, tätä kaupunkia ei helposti kävelyvauhtia valloita.
Pienoiset bysanttilaiskirkot ovat jääneet kasvavan kaupungin jalkoihin, uusien ja vähemmän hienostuneiden rakennusten keskelle. Vilkas liikenne, ihmisvirta, kaikki kaupungin äänet - elävä nykyisyys ja kaiken hyörinän keskellä kaunis palanen menneisyyttä. Sellaisen Ateenan tänään löysin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti